Elpyminen on Suomen etu
Hanna-Leena Mattila
Kolumni Raahen Seutu 14.9.2020
Eduskunnan kuuma keskustelun aihe syyskauden alkajaisiksi on Euroopan Unionin elpymispaketti ja seitsemänvuotinen rahoituskehys. Keskusteluun liittyy paljon ideologista asetelmaa, sillä tiettyjen poliittisten ryhmien olemassaolo perustuu unionin vahvaan vastustamiseen tai kannattamiseen. Alkaneessa keskustelussa ei ole kuultu vastustajilta vastausta useaan kertaan esitettyyn kysymykseen, pitäisikö Suomen erota unionista. Tietäen mitä Iso-Britannialle nyt kuuluu, kun brexitin vaikutukset alkavat näkyä, tiedämme vastauksen.
Kun Maataloustuottajien keskusliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat tyytyväisiä pääministerin johdolla saatuun neuvottelutulokseen, voi vain ihmetellä, miten unionin vastustajilla on parempaa asiantuntijuutta kiistää lopputuloksen onnistuneisuus.
On syytä laittaa tosiasiat pöytään, sen sijaan että väittelyä käydään tunteisiin vetoavilla vertauskuvilla ja totuutta vääristäen. Ensinnäkin Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous. EU-jäsenmaiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2019 lähes 60 prosenttia. Suomen vienti supistui toukokuun 2020 aikana 31 prosenttia ja pelkästään Saksaan 50 prosenttia. Unionin jäsenmaiden elpyminen on siksi Suomen viennille äärimmäisen tärkeää.
Suomalaiset maataloustuottajat tarvitsevat elinkeinonsa harjoittamiseen vakautta ja ennustettavuutta. Maataloustuotanto edellyttää toimijoilta halukkuutta investoida, ja jotta niin tapahtuisi, täytyy olla luottamuksen arvoiset tulevaisuuden näkymät.
Hallitus tavoitteli neuvotteluissa maataloudelle vähintään nykyisen tasoista budjettia. Alkunäkymä siitä, että maatalouden rahoitusta haluttiin leikata mutta samaan aikaan myös kasvattaa ilmastokunnianhimoa, oli kestämätön. Tuntemani viljelijät ovat sitoutuneet ympäristöön ja ilmastotoimiin, mutta jos kannattavuus on heikkoa, ei vaadittuja toimia voida toteuttaa. Neuvottelun lopputuloksena Suomen kokonaissaannot maataloudessa kasvavat 6 prosenttia, kun komission alkuperäinen esitys olisi leikannut maataloussaantoja 7 prosenttia.
Elpymispaketti on kertaluontoinen eikä riko perussopimusta. Elpymisrahoja saa käyttää vain yhdessä sovittuihin kohteisiin, joilla saadaan jäsenmaiden taloudet liikkeelle. Rahojen käyttöä tulee valvomaan oma toimielin, joka huolehtii, ettei raha kulkeudu esimerkiksi mafian taskuun.
On tosiasia, että Suomi on ollut liki koko jäsenyysajan nettomaksaja. Niin on nytkin. Suomi on Euroopan hyväosaisia maita, joka on vahvassa riippuvuussuhteessa unionin talousalueeseen, ja hyvinvointimme jatkumisen edellytys on unionin elpyminen.
Hanna-Leena Mattila
kansanedustaja